Anigit
Arkæologi
Avannarpasissumiit kujasissumiit tikiupput –oqaluttuarisaaneq ukiut 4500 matuma siorna pisimasunik aallaavilik kulturikkut, oqaluttuatigut piviusuutitatigut, upperisatoqqatigut inutsigullu ersiuteqarpoq.
Club Timmisamut ilaasortanngorit
Club Timmisami ilaasortanngorputit
Maannakkut isertarfikkut isissuutit teqeqqup talerpiata tungaaniittoq toorlugu, atuisutullu nutaatut profililiorlutit.
Kode isissutissaq allanngortiguk
Emailimik allagarsiumaarputit, kode isissutissavit allanngortinnissaanut atungassat.
Send
Emaili nassaarisinnanngilarput
Angalanissat ilannguguk
Inniminniinernut normut arfinilinnik ilisarnaateqarpoq, kisitsisinik naqinnerinnillu imaqarsinnaaluni
Tilføj
Narsuarsuarmi misigisassat
Allaanerulluinnartunik misigisassanut tikilluarit. Sumi allami aput, siku, qaqqat, imaq arferillu narsaatit qorsuusut naatsiianik naatitsiffiusut qanittuaniippat? Nutaanik pissanganartunik misigisassarsiorit uani.
Grønlandsk kultur
Kalaallit inoroorsaarumatuut angerlarsimaffimminnut tikilluaqquaasi. Kaffillerneq nuannersunillu oqaluttuarneq akiugassaanngitsut atorluarsigik.
Indlandsis
Sermersuaq ukiunik tuusintilippassuarnik pisoqaassusilik annertuumik pissaaneqarlunilu tiguartinnarpoq. Nunarsuup avannaatungaani sermit nunamik qalliisut annersaata sermitaanik takornarnissat qilanaarilereersinnaavat.
Kajaksejlads
Kalaallit Nunaanni qajartorneq, qajamik nutaaliamik atuinermik misilittagalinnut, immami iluliarasaartumi nipaatsumilu angalaarnermik nuannarisalinnut tulluartuuvoq.
Lystfiskeri
Aalisarneq, qarsorsat, neqitaasat kaavittut aalisakkallu suugaluarnersut soqutigisaraagit? Kalaallit Nunaanni piffinni assigiinngitsuni aliikkutaralugu aalisarneq ukioq kaajallallugu nuannisaatigineqartarpoq. Immikkut ittumik aalisarnermik misigerusukkuit Kalaallit Nunaanni aliikkutaralugu aalisarneq misilitassaqqippoq!
Museer og kunst
Qalipakkat, ujaqqat saarngillu. Kalaallit Nunaanni katersugaasiviit nunap kulturikkut kingornussaanik nutaalianik atortoqarluni takutitsiviupput.
Sejlads
Angallammut ikineq, niuneq, nunaliarneq, ikeqqinnerlu! Pinngortitami kusanangaartumi umiarsuarmik angalaarneq, tupigusunnermik annertuumik nassataqartartoq, misiginngitsoorniaqinagu.
Vandring
Nunaqarfinniit illoqarfinniillu nunap timaani tatsit qaqqat imarlu tikikkuminartuupput. Kalaallit Nunaanni pisummik angalaassaguit, nunap assinga sumiissusersiullu puigussanngilatit, imaluunniit misilittagalimmik angallassisoqarit.
ILISIMAVIUK
-
Narsarsuaq 1941-mi sorsunnersuup aappaata koreamilu sorsunnerup nalaani sakkutooqarfittut pilersinneqartoq– siunertamullu tulluartumik qaqqat akornanni toqqorluarsimasoq, -
Erik Aappalaartup naasorissaasup illuliaa takisooq Europallu avannaani oqaluffiit siullersaata Thodhildur-ip oqaluffiata assilillugit sananeqarsimasut iserneri, ukiut 1000-it matuma siorna pisunut utersaarfiuvoq. Taakku nunaqarfimmi Qassiarsummiipput.
-
Tamanna pisuffigissallugu aliikkutaralugu aalisarfigissallugu immakkullu qajartorfigissallugu naleqqulluinnartuuvoq. Najukkami takornariartitsivimmi cykilinik qaqqasiutinik qaannanillu imarsiutinik attartortoqarsinnaavoq.
-
Narsarsuaq sermersuup ujangisimarnginik sermillu aanneranik pinngorpoq.
-
Islandimiu sapiitsoq Erik Aappalaartoq ukioq 982 Narsarsuarmut tikiuteqqaarpoq. Tikitami kialaarluni naggorinnera qiimmaallaatigalugu nuna Grønlandimik atserpaa.
PAASISSUTISSAT
Kujataata isaariaa
Amerikarmiut sakkutooqarfiattut tunngavilerneqartoq: 1941
Nunaqarfiuvoq, mittarfeqarfiullunilu
Inuttussusaa: 143
Narsarsuarmi unnuiffissat
Narsarsuarmi unnuiffissat arlaqarput. Uani ilai katersorsimavagut.
Hotel Narsarsuaq
Området omkring Hotel Narsarsuaq byder på en fantastisk smuk natur med muligheder for et væld af unikke oplevelser i det frodige ”grønne Grønland”. Det fandt Erik den Røde og hans søn Leif den Lykkelige ud af allerede for godt 1.000 år siden
Læs mere
Narsarsuaq Vandrehjem
Narsarsuaq Vandrehjem er et moderne vandrehjem med plads til i alt 36 personer fordelt på især fire-sengs rum. Der er et stort køkken for selvhushold, en stor spise- og opholdsstue. Terrasse med grill og to separate badeværelser med vaskemaskiner.
Læs mere
Tikiffissat allat
Nunarput tupinnartunik, kusanartunik alutornartunillu ulikkaarpoq. Tikiffissat tullia uani nassaariguk.
Nuuk
Illoqarfissuaq, illorsuit, ilorrisimaarnartoq, kulturi, rocki, neriniartarfiit nerisassanik mamarsakkanik sassaalliisartut, kaffisorniartarfiit, atisanik nutaalianik pisiniarfilik, eqqumiitsuliat, nuna tamakkerlugu katersugaasivik Ilisimatusarfillu.
Ilulissat
Sermip iigartarfiata eqqaaniilluni iluliarsuit ataqqinarpasillutik sarsuasut isiginnaarlugit inuuneq pitsaanerpaaffissaminut qaffakaattutut ilisarpoq. Ilulissat kangerluat tupinnanngitsumik Unescop nunarsuatsinni eriagisassatut kingornussat nalunaarsuiffiannut ilanngunneqarnera tunngavissaqarluarpoq.
Sisimiut
Sisimiut illoqarfimmut nutaaliaasumut assersuutissaavoq, eqqaa inunnit silaannarissumiikkusuttunit timikkullu imminnut unammillerusuttunit ornigarneqarluartoq.
Aapilattoq (Upernavik)
Aappilattoq Kalaallit Nunaata kitaani nunaqarfiuvoq, Upernavimmik pigineqartoq.
København
København, Qallunaat Nunaanni illoqarfiit pingaarnersaat, kulturi, inuit biilerpassuillu. Mittarfimmiit nunap qaagut iluatigulluunniit qimutsuitsorlutit illoqarfiup tillernera malugiuk.
Ikerasak
Isortoq
Isortoq Tunumi Tasiilamit 100 km-it missaannik kippasinnerusumiippoq Ammassallillu nunaqarfiinit minnersaallunilu kujasinnersaavoq. Sermersuarmik qarsutsisunut Isortoq immikkooruteqarluinnartuuvoq.
Ittoqqortoormiit
Illoqqortoormiut illoqarfiat timmisartumiit alakkaruk, illullu qisunnik sanaat kusanartut ersarissunik aappalaartunik tungujortunillu qalipaatillit siammarsimasut takukkit. Illoqarfik nunalu allanngutsaaliugaq ataatsimoortut, ileqqutoqqat, kulturi pinngortitarlu nalissaqanngitsut.
Kangerlussuaq
Kangerlussuaq mittarfiinnaanani allarpassuarnik periarfissaqarpoq. Timmisartumit niugussi pinngortitaq saassinniippoq. Tassani sermersuup iigartarfissua ajornannginnerusumik qanillattorsinnaavarsi.
Kangersuatsiaq
Kangersuatsiaq Upernaviup kujataani inissisimavoq ungasissuseqarluni miss. 56 kilometerinik nunaqarfippassuanilu qaninnersaalluni Upernavimmut. Ilisimaneqaatigivaa kusanassutsini paarilluakkallu illut.
Kullorsuaq
Kullorsuaq pilersinneqarpoq 1928-mi atserneqarlunilu qaqqaq nunaqarfiup eqqaaniittoq malillugu, kullorujussuangasoq. Piniarneq aalisarnerlu inuutissarsiutit pingaarnersaraat pingaartumi puisit, qilalukkat qernertat qaqortarlu pisarineqartartut.
Kulusuk
Kulusuk Ammassallip eqqaanni nunaqarfeerannguaq Tunumut isaariaavoq. Qeqertaaqqami innuttaasut taakku aalisartuusut piniartuusullu takornarissanik sungiussilluarsimasuupput inussiarnersuullutillu.
Kuummiut
Kuummiut tunumi Kalaallit Nunaanni kusanarnerpaat ilaanni nunami inissisimavoq. Nunaqarfinni tunumiittuni kisiartaalluni aalisakkeriveqarpoq, peqqutaaqataasunut peqqutaapput, ukiakkut talittarfik sikuneq ajormat.
Maniitsoq
Maniitsoq pinngortitamik sisorarnermillu nuannarisalinnut alianaalluinnartuuvoq. Illoqarfik qeqertamiittoq qeqertanullu allanut siammarsimasoq ikaartarfeqartitserpoq.
Nanortalik
Ilungersunartorsiorfiusumi eqqissisimasinnaavit? Nanortalik siooragisaqaratik qaqqasiortartunut, qajartortartunut nunakkullu pisuttuartartunut ornigannaajuvoq, immaqalu nannumik naapitsiffiusinnaalluni.
Narsaq
Qaqqarsuup ataani ippoq illoqarfik Narsaq, ukiorpassuunngitsut matuma siorna tunngaviligaq narsaarsuarmilu qorsooqqissumiimmat, Kujataani angalanissami aallaavigissallugu iluartoq.
Narsarsuaq
Mittarfimmiit km-it qulaaluaannaat ingerlagaanni sermersuaq tikittariaqarpoq. Iigartartumut qannguluttumut pisuttuarit imal. Erik Aappalaartup naasorissaasup illuliaani takisuumi qallunaatsiat qanillikkit.
Niaqornat
Niaqornat Nuussuup sineriaani avannamut inissisimavoq, Uummannap kangerluata naanerani Diskobugtimut. Inuttaasut inuuniuteqarput piniarnermik aalisarnermillu assigiinngitsorpassuarnik.
Nuussuaq (Upernavik)
Nuussuaq avannaata kitaani inissisimavoq qeqertaasami Nuussuarmik atilimmi 200 kilometerit missaani Upernaviup avannaaniilluni.
Paamiut
Illoqarfik Paamiut Nuup kujataaniippoq, Kalaallit Nunaanni illoqarfiit ikittuinnaat sissamit sioralimmiit sermersuarmut isikkiveqarmata, aasami onissallugu kajungernartuuvoq.
Pituffik (Thule)
Pituffik (Thule Air Base) amerikkarmiut sakkutooqarfigaat, tassaniinneq akunninnerlu immikkorluinnaq ittunik maleruagassartaqarpoq.
Qaanaaq
Qaanaaq Kalaallit Nunaanni illoqarfiit avannarlersaraat. Immap tungaanut sivinganermiilluni Kalaallit Nunaanni illoqarfinnut allanut assingunngilaq. Aqquserngit narlusuut akornini illut tulleriiaarlutik inissisimapput.
Qaarsut
Nunaqarfimmut piviusumut takornariaritsi imal. Qaarsunit aallaaveqartumik Uummannami misigisassarsioritsi avannarparternerullusiluunniit angalagitsi. Oqaluttuarisaaneq inuillu kulturiat soqutigigussigik Qilakitsoq takornariarsiuk.
Qaqortoq
Kujataani illoqarfiit pingaarnersaat, inuusuttut ilinniarfiat, taaguummik ”Kalaallit Nunaanni illoqarfiit alutornartut alianaannerpaallu ilaannik” ilisarnaatilik.
Reykjavik
Qeqertaq innermik anitsiviusartoq kissartunik puilasulik, tissaluttulik, sermimik iigartartulik qorlortorsualillu. Illoqarfik Reykjavik ulloq unnuarlu pisoqarfiusaqaaq.
Saattut
Saattut nunaqarfeeraavoq, 26 kilometerinit avannarpasissuseqarluni Uummannamiit.
Saqqaq
Saqqap seqernup saqqaagaaniinneq ateqaatigaa, taamalu atserneqarsimanera piaarinaatsoornerinnaanngilaq, Kitaanimi nunaqarfinnguaq taanna Qeqertarsuup Tunuani Ilulissanit 100 km-it missaannik avannarpasinnerulluni qeqertaasap Nuussuup kujataa tungaaniippoq.
Savissivik
Qimusseriarsuup avannarpasissuani sinerissami nunaqarfik inissisimavoq ateqartoq Savissivik qeqertamiilluni, ungaluneqarsimasutullusooq sermersuarmit illuni, imarpissuarmut sammilluni.
Sermiligaaq
Nunaqarfik Sermiligaaq kusanaqisumiippoq qeqertaasami Kalaallit Nunaata tunuani 100 kilometerini avannaaniilluni Tasiilap. 200 sinnulaarlugit inoqarpoq isumalluutaavoq piniarneq aalisarnerlu.
Siorapaluk
Sioarapaluk avannarpasinnersaavoq ’ilumoortoq’ nunaqarfik Kalaallit Nunaanni – Nunarsuarmimi tamani, amerlasuut isumaat malillugu. Taamaallaammi mittarfeqarfiit sakkutooqarfiillu inoqartut avannarpasinnerupput.
Tasiilaq
Tasiilaq Kong Oscar Fjord-ip sinaani qaqqap innaani qaqqarsuarnit qutaarluusunit qaavi aputaajuitsunit unguneqarsimalluni inissisimavoq. Taanaannarluunniit pissutigalugu illoqarfik takornariagassaqqissuuvoq.
Tasiusaq (Upernavik)
Nunaqarfik avannaaniittoq kujataaniittup aapparaa ateeralugu, Tasiusaq, Upernavimmiit avannamut 71 kilometerinik ungasitsigisumiilluni Qaasuitsup Kommuneaniilluni.
Tiniteqilaaq
Tiniteqilaaq Ammassalik qeqertaasa tallimaasut ilagaat nunaqarfik. Nunaqarfik Ikasativaq-kangerluata illuatungaaniippoq Sermiliup tungaanut, tunumi sermersuaqarfiusumut.
Upernavik
Upernaviup eqqaata untritilinnik qeqertaqarnera feeriarnermi qajartornissamut naleqqulluinnartuuvoq. Tamanna anorimut oqquuvoq, qatsunngarittarluni pinngortitarlu nalissaqanngilluinnartuulluni. Nunaqarfiit aqqusaartorlugit qajartorsinnaavusi. Juuli-miit aggustimut innuttaasut tikilluaqqusisaqaat. Juuni qaammat aatsaat siku aakkiartulersarpoq.
Upernavik Kujalleq
Upernavik Kujalleq, siusinnerusukkut danskisut ateqartinneqarsimavoq ’Søndre Upernavik’, kujasinnerpaajusoq Upernaviup qeqertarpaani.
Uummannaq
Isit isigisut tarnerlu misigisanik ulikkaartoq apeqqutaallutik Uummannaq Kalaallit Nunaanni sumiiffiit pinnernersaattut inuit ilaannit nalilerneqartarpoq. Illoqarfimmut qaqqarsuup uummatitut ilusillip killinganiittumut tikilluaqqusivugut.
